Tylsää... Pirun tylsää.
Muutaman päivän ryyppyputki takana. Haiseva kaupunki, pokkuroivia pellejä, huonoa olutta. Olen yrittänyt saada edes jonkinlaista kännirähinää aikaiseksi, mutta puolet kaupunkilaispelleistä juoksee pakoon mustelman pelossa.
Uusi ilta, uusi kapakkakierros. Koitan valita taas uusia kapakoita, koska jostain syystä minua katsotaan kieroon vanhoissa paikoissa. Alkuilta sujui tylsästi, ei mitään toimintaa. Olut oli laihaa ja naiset hajustettuja. Tapasin metallipapinkin, tuli estämään lupaavasti alkamassa olevan rähinän. Päätin siis lähteä kotiin. Kännissäkin huomasin papin seuraavan minua, no, huvinsa kullakin.
Mytty ja huppuhiippari sillalla. Sateella on pirun hankala nähdä tarkasti. Vertavuotava mytty ja huppuhiipparin askellus sillalta "alas?". Menin katsomaan myttyä... ruumis kai. Viittoilin pappia paikalle, jos vaikka osaisi auttaa, kun huomasin silmäkulmasta, että huppuhiippari oli kiertänyt sillan alta taakseni. Yritin ottaa aseeni vaivihkaa ja hyökkäsin. Edes yksi kunnon tappelu tänään. Ja kunnon tappelu siitä tulikin. Onneksi tämä tylsä kaupunki on täynnä itsetuhoisia metalliheppuja, ja tässäkin oli yksi sellainen. Jaoimme iskuja puolin ja toisin, pappi ihmetteli ja höpötteli aikansa kunnes päätyi auttamaan. Muutama katselijakin tuli paikalle, ja pieni, ruma gobbari. Tuli pomppimaan tappeluun mukaan ja onnistui tuurilla lyömään viimeisen iskun. Pappi huusi vartioston jo aiemmin paikalle, ja nyt ne taisivat olla tulossa paikalle. Pappi palautti rautakaverinsa henkiin, mutta siitä lähti jokin lepakko lentämään taivaisiin?
Olin jo lähdössä pois, kun vartiosto tuli paikalle ja esti. Hetki juttelua ja ryhmän pomo oli jo aika kärsivän näköinen. No, sanoin, että kapteeni Kalaisi, vai mikä se olikaan, sai kysellä tarkemmin jos halusi. Ei kai halunnut. Menin kotiin nukkumaan krapulaa pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti