Kohti parempaa peliä

Viime aikoina on tullut liiaksi mietittyä niitä piirteitä DnD nelosen pelimekaniikassa jotka mielestäni eivät tee pelistä sellaista kuin toivon. Liiaksi sen takia, että roolipelin (ainakin tämän minun vetämän roolipelin) parantamisessa pelimekaniikan muuttaminen voi ratkaista vain pienen osan ongelmista. Mitä sitten pitäisi muuttaa? Tietysti sitä osuutta pelissä mitä ei käsitellä pelimekaniikan keinoin.

Palataan kuitenkin hiukan taaksepäin ja mietitään mikä on ongelma ja mikä on tavoitetila. Pelimme on periaatteessa täysin toimivaa ja varsin viihdyttävää. Siinä on jotain sellaisia hetkiä joita toivoisi olevan vähemmän ja joitain hetkiä joita toivoisi olevan enemmän. Lisäämällä hyvää ja vähentämällä huonoa voi varmasti päästä siihen intensiiviseen pelikokemukseen jota itse tavoittelen.

Huonoja asioita ovat juonen kannalta turhat taistelut, pelitilanteessa muista asioista kuin pelin juonen kannalta keskeisten asioiden puiminen (sen voi tehdä myöhemminkin) ja pelinjohtajana minun huono valmistautuminen peliin.

Parhaita hetkiä The Souls Lost kampanjassa ovat mielestäni olleet, eivätkä nämä ole sitten missään järjestyksessä vaikka ensimmäinen onkin paras. :)

• Avvilin perintö - jossa kävi ilmi että Avvil ei olekaan puoliörkki vaan se örkkipuoli onkin demoonista verta. Tällöin juoni ja hahmo yhtyivät suureksi draamaksi. Hänen äitinsä ei ollut hänen äitinsä eikä hänen isänsä hänen isänsä. Tämä on jotain jonka olin päättänyt jo kauan aikaisemmin. Avvil paljastui olevansa itse se mitä vihasi ja metsästi. Uskon että kaikki nauttivat tästä vaikka se onkin pelinjohtaja erittäin voimakasta puuttumista pelihahmon taustaan jota periaatteessa hallinnoi pelaaja.
• Near-death experience. Kun koko seurueesta meinasi tulla vainajia jo ihan kampanjan alkuvaiheessa limakuution sisällä. Homman mahdollisti virheellisesti tulkitut säännöt (kumulatiivinen ongoing-damage). Ainoa kerta tässä kampanjassa kun muutamat taisivat epäonnistua death-saving-throws kolme kertaa.
• Lendarin tausta. Se ei ole ollut viime aikoina esillä, mutta se on pitkään valmisteltu mm. monessa unessa jotka on kirjoitettu tähän blogiin. Tässä on syvyyttä tulossa samalla tavoin kuin Avvilin perinnössä.
• Lohikäärme! Taistelu ilmalaivassa sinistä lohikäärmettä vastaan oli hyvin intensiivinen ja jäi hyvin mieleen. 
• Rautasilmä/Valontuoja. Tässä pelaaja haki erittäin voimakkaasti hahmolle syvyyttä ja mielestäni hyvin onnistuneesti. Harmi ettei Mikko ole enää mukana. Harmi myös etten omalla pelinjohtamisella syventänyt Rautasilmä/Valontuojaa yhtä paljoin kuin esim. Avvilia tai Lendaria.

Näiden lisäksi on kyllä paljon muitakin. Pidän edelleen kovasti omista hahmoistani Snagasta ja myös Ravenista vaikka molempiin/ja itseeni niitä luodessa/pelatessa olen myös tyytymätön.  Mikon vetämä seikkailu missä kohdattiin sotataottu titaani, ja tietysti Markon drowt ja seikkailut Nentir-laaksossa. Se miten Avvil värväsi kykloopit taistelemaan Rautarinkuloita vastaan. Unolmo, miten hän tekee välillä yllättäviä ratkaisuja ja toisinaan ratkaisee taistelut muutamalla loitsulla.

Unolmo on ollut myös pelinjohtallisen erityispaneutumisen väliinputoaja. Cannithin huoneen nuori vesa, joka ei ole noussut siihen suuruuteen jota toivoisin näkeväni. Juonellisesti hänen taustaa ei ole juurikaan käsitelty. Inias Ilithian on ollut mukana. Cannith on talona ollut vahvasti mukana.Mutta mitään merkittävää ei ole paljastunut. Unolmo vaatii minulta ponnistuksia.

Palataan takaisin kysymykseen mitä pitäisi muuttaa. Uskon siis että se mitä eniten pitäisi muuttaa on se osuus peliä missä pelimekaniikka ei näyttele merkittävää osaa. Nostan esille seuraavat kehityskohteet. Nämä on tärkeysjärjestyksessä.

• Pelaajahahmojen taustan ja piirteiden hyödyntäminen juonessa. Vahvasti uskon siihen lähestymiseen että pelaajalla pitää olla taustassaan sellaisia asoita mistä pelinjohtaja tietää mutta mistä pelaaja itse ei tiedä. Kysymys onkin tässä niiden tuomisesta mukaan juoneen. Sama pätee myös niihin asioihin joita pelaaja tuo hahmoonsa mukaan. Minun pelinjohtajana pitää huomioida nämä aivan yhtä tärkeinä.
• Ei-pelaajahahmojen sekä juonellisten sosiaalisten tilanteiden laadun parantaminen ja lisääminen. Tässä kohtaa minä olen korkeintaan keskinkertainen. Valmistelen nämä asiat yleensä puutteellisesti ja otan näitä kohtauksia liian vähän peliin. Tämän tyyppisen pelaamisen osuus sessioajasta voisi olla 1/3 - 1/2. Tähän liittyy vahvasti paitsi juoni, myös seuraava kohta.
• Tunnelman rakentaminen kerronnallisesti mm. ympäristöstä (sää, maasto, ei-pelaajahahmot ja monsterit...) ja pelaajahahmojen kuviteltavissa olevista psyykkisistä tiloista. Tämä koskee kaikkia pelisession aikana olevia tilanteita (combat, exploration). Melko vähällä vaivalla saisi mukaan näitä elementtejä syventämään tilannetta. Yritän tehdä sitä jonkun verran - mutta se on enemmän D20 heitto jossa tulos 1 tarkoittaa todella pahaa myrskyä ja 20 unelmailmaa. Vika on siinä, että lisään sen satunnaisena elementtinä kun minun pitäisi enemmän miettiä sellaisia asioita kuin että onko kääpiöllä jonka pelaajat kohtaavat ilkeän näköinen arpi ikään kuin hänen kurkkunsa olisi joskus leikattu tai että kapakan edessä on sateen jäljiltä valtava mutalammikko.
• Juoni. Se minne haluan pelin viedä, ei ne encounterit jotka on mainittu valmisseikkailussa.Vaatii panostusta minulta. Jos en tee sitä, en usko että olen kovin tyytyväinen.

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa. Kommentteja otan mielelläni vastaan.

Pelaajana pelaamisesta

Olen taas vaihteeksi pelaajana kun marghos vetää peliä. Minulle on vaikeampi olla pelaajana kuin pelinjohtajana. Pelaajana olen melko kokematon. Mietin tuossa eräänä päivänä omia pelaajahahmojani vuosien varrelta. Kolme nousi mieleen: ensimmäinen, minä ja minun kaaoslordini.

Ensimmäinen oli haltiabardi. Pelasimme silloin armeijassa ja suurin osa peleistä oli ystäväni Mikan kanssa vedettyjä sooloseikkailuja Rolemasterilla. Haltiabardi oli nimeltään muistaakseni Haldir, Sormusten herrasta lainattuna. Haldir sai nuolen otsaansa juuri kun vaivalloisen pelaamisen jälkeen oli päässyt toiselle tasolle. Nahkakypärä ei suojannut. Rolemasterin parasta antia - ihanat kriittisen osuman taulukot - koituivat kohtaloksi. Se oli A tai B sarakkeesta. Hyvä heitto.

Sitten olin minä. Systeeminä Immortal jossa siis pelasin itseäni sen jälkeen kun olin tajunnut että olen kuolematon. Ensimmäisiin tapahtumiin liittyi Helvetin enkeleitä ja Helsinki. Se oli ehkä parasta peliä mitä olen pelannut.

Sitten oli kaaoslordi. Tämä kuoli mutta heräsi vampyyrinä. Defensive bonus oli jossain vaiheessa yli 200 - systeeminä siis jälleen Rolemaster. Kaaoslordi oli ainoa meidän hahmoista joka taisteli Creatures and Treasures II:n Sithi-demonia vastaan eikä edes kuollut.

Tänä syksynä tein uuden hahmon vaikka pidinkin Snaggasta. Oli kaksi syytä miksi halusin tehdä uuden hahmon. Ensinnä minä pelaan harvoin ja siksi haluan pelata itselleni "täydellisellä hahmolla". Toinen syy on sitten se miksi Snagga ei ollut minulle täydellinen: minusta tuntui että jos pelaan Snaggaa "oikein" niin silloin hän vetäytyy tietyissa sosiaalisissa tilanteissa palvelijan rooliin kun taas itse haluan että hahmoni käyttäytyisi niissä tilanteissa hyvinkin eri lailla. Oikeasti syitä on varmaan muitakin. Ihan varmasti etsin jonkinlaista alter egoa - henkilöä jollainen haluaisin olla toisessa elämässä. Ja ihan yhtä yhtä varmasti uudessa hahmossani Korpissa on paljon samaa kuin Snaggassa.

Korppi on haltia kuten Haldir, ja myös hahmo joka on kotonaan sosiaalisissa tilanteissa. Harkitsin itse asiassa bardin tekemistä - mutta tämän luokan kyvyt (D&D 4E Powers) eivät ole sellaiset joita haen täydelliseltä hahmoltani. Korppi on salamurhaaja/vakooja (Assassin, Executioner-build, Heroes of Shadow). Haltia joka on elänyt niin pitkään Shadowfellissä että häntä on vaikea ajatella enää normaalina haltiana. Kaikkein hankalinta oli keksiä syy miksi tämä tuppautuisi ja ennen kaikkea miksi tämä hyväksyttäisiin seurueen jäseneksi. Syy löytyi yhdessä marghosin kanssa seurueen toimeksiantajan ja liittolaisen Brelannin kapteeni Kalaesin kautta. Korppi on ns. Pimeä lyhty (Dark lantern) - Brelannin kruunun vakooja ja salamurhaaja. Olen melkein varma että todellisuus on paljon monimutkaisempi, mutta se pysyköön vielä hämäränä - koska se on sitä myös minulle. Korpin taustan voit lukea tältä sivulta (kirjoitettu harjoituksen vuoksi englanniksi).

Sitten takaisin todellisuuteen. En osaa vielä pelata Korpilla. Muut ovat tämän saaneet huomata kun minun vuoro tulee - minulla ei ole usein hajuakaan mitä tekisin. Mutta minä opettelen. Tiedän jo että tarvitsen ki-fokuksen, koska peliteknisesti saan sen bonuksen hyödynnettyä kaikissa hyökkäyksissä. Silloin pääsen paremmin hyödyntämään kaikkia erilaisia aseita mitä Korpilla jo on ja mitä aion tälle hankkia. Silloin minun ei tarvitse miettiä että en hyökkää puhallusputkella koska saan maagisella tikarilla heittämällä paremman osumismahdollisuuden. Roolipelitasolla tuollaisia ei tarvitse miettiä - mutta D&D 4E on myös taktinen taistelupeli ja siinä pitää miettiä myös nuo asiat.

Yksi niistä jutuista mistä pidän Korpissa eniten on tämän adaptoituvuus erilaisiin tilanteisiin. Hän on valepukujen mestari. Haluan nähdä Korpin haltia-aatelisena, piraattina ja nunnana. Ja en niinkään Korpin vaan itseni kannalta toivon että näitä tilanteita tulee riittävästi.

Ennen kuin tulee nuoli otsaan.

Pientä pohdintaa

Mielestäni eilinen pelisessio oli hyvä. Se ei ollut tarinankerronnallisesti tai encounterien haastavuuden, mielenkiintoisuuden ja monipuolisuuden kannalta hyvä - vaan se oli hyvä koska sen aikana sekä ennen ja jälkeen keskusteltiin paljon siitä mihin suuntaan kampanjaa viedä ja mikä on kiinnostavaa. Ja se oli hyvä myös siksi että me kaikki selvästi halusimme ja teimme jotain muuta kuin mitä kirjaan oli kirjoitettu.

Minähän olin valmistautunut hyvin, lukenut uudelleen Reavers of the Harkenwaldin toisen kirjasen ja konvertoinut kaikki tarvittavat monsut alkuperäiseltä 3 - 5 tasolta tasoille 8-10 sekä miettinyt encounttereihin valmiiksi missä kohtaa tuunattuja Rautarinkulan joukkoja korvataan Verikehään klaanin monsuilla. Tälle työlle ei tietenkään löytynyt mitään käyttöä kun Avvil, Unolmo ja Lendar päättivät lähteä tutkimaan Dal Nystieren raunioita.

Eli improvisoimalla sitten. Lyhyesti kerrottuna sankarit löysivät Eladrin raunion joka sijaitsi paikassa joka oli kytköksissä Keijulaan (eli ns. Fey Crossing). Sieltä puolestaan löytyi, ei perinteinen siirtymä jossa maailma muuttuu keijumaailmaksi, vaan portaali joka aktivoitui kuunvalossa. Tämä portaali vei sankarit Mag Tureahiin - rautalinnoitukseen tai oikeastaan sen alla olevaan luolastoon. Sieltä löytyi kyklooppi ja kykloopilta löytyi isäntä, ei itse fomorian Thrumbolg (jota virheellisesti nimitin pelissä Lord Oraniksi), vaan tämän veljenpoika (joka jäi nimemättä pelissä, mutta olkoon vaikkapa piereskelytaipumuksistaan tunnettu Fartalot). Sitten he palkkasivat neljä kyklooppia taisteluun Rautarinkuloita vastaa ja täten mainiosti palauttivat pelin alkuperäiselle uomalleen.

Mag Tureath on paikka, jolla on merkitystä tässä kampanjassa. Vaikka sen todellinen merkitys käy suunnitelmani mukaan esille vasta myöhemmin, oli erinomainen sattumus että se löytyi jo tässä vaiheessa. Ja on luonnollista että portaali sinne löytyi nimenomaan Dal Nystierestä missä sankarit olivat matkalla. Asiat etenivät järkevään suuntaan kun niiden antaa edetä.

Etenemisestä

Hahmot ovat neljännellä tasolla tässä kampanjassamme, ja lähestyvät viidettä. Marghos astuu hetkeksi syrjään pelaajan paikalta ja vetää peliä hetken aikaa. Itse en valitettavasti pääse osallistumaan seuraavaan pelikertaan, mutta minulla on hahmo valmiina omaa pelaamistani varten. Olen myös viihdyttänyt itseäni rakentamalla tulevia encountereita ja lukemalla Monster Vaultin seikkailun ja itse Monster Vault -kirjaa.

Kovasti olen tykästynyt tähän Essentials-ideaan. Olen nyt hankkinut kaikki muut paitsi pelaajien kirjat Heroes of the Fallen Lands ja Heroes of the Forgotten Kingdoms. Näitä en edes suunnittele hankkivani, koska materiaaliin pääsee käsiksi uusitun Character Builderin kautta.

Minun tuleva hahmoni The Souls Lost kampanjassa ei tule olemaan Essentials-hahmo, itse asiassa kaukana siitä, mutta mikä on mielenkiintoista ja arvostettavaa on, että kaikki olemassa olevat hahmot ovat "perus"-hahmoja. Meillä on Fighter (Defender), Cleric (Leader), Ranger (Striker) ja Wizards (Controller) - erinomainen perussetti. Siitä on fantasia tehty. Saa nähdä miten oma hahmoni saa tasapainoisen pakan epätasapainoon.

Välttämättömyydet

Wizards of the Coast julkaisee parhaillaan uudestaan D&D:n neljännen laitoksen perussääntöjä nimikkeen 'Essentials' alle. Ajatus ei ensi kuulemalta vaikuta järkevältä. Neljänteen laitokseen on jo julkaistu huomattava määrä sääntökirjoja - minulta löytyy kolme Player's Handbookia muutama Dungeon Master Guide ja pari Monster Manualia. Nämä kaikki laajentavat sarjojensa ensimmäisiä kirjoja. Miksi ihmeessä sitten Essentials? Miksei Essentials olisi ensimmäiset kirjat kuten aiemmin?

En tiedä. Enkä oikeastaan mietikään tätä kuin omalta kannaltani. Olen hankkinut Rules Compendiumin (sisältää säännöt yhdessä normaalia pienempikokoisessa kirjassa) ja Dungeon Master Kitin. Aion hankkia vielä ainakin Monster Vaultin.

Minulla on kaksi perustetta. Haluan tokenit, koska koen että ne ovat välttämätön osa sujuvaa neljännen laitoksen peliä ja paljon halvempia kuin miniatyyrit. Toinen peruste on, että haluan säännöt uudelleenkirjoitettuina korjattuina versioina.

Vaikka pidän kymmenistä hahmoluokista, joita eri Player's Handbookit ovat tuoneet mukanaan, eläkeläisenä pelaan kuitenkin luultavammin Essentials-tyyppisillä säännöillä, joista turhuudet on karsittu pois.

Dispatched

No niin.

Delivery 1 of 1
Dispatched
Delivery Estimate: 26 Oct 2010

* VOR Rukoth: An Ancient Ruins Adventure Site for D&D (4th Edition D&D) (Dungeons & Dragons) VOR Rukoth: An Ancient Ruins Adventure Site for D&D (4th Edition D&D) (Dungeons & Dragons)
James Wyatt

* Rules Compendium: An Essential Dungeons & Dragons Compendium (4th Edition D&d) Rules Compendium: An Essential Dungeons & Dragons Compendium (4th Edition D&d)
James Wyatt

* Dungeons & Dragons Fantasy Roleplaying Game: An Essential D&d Starter (4th Edition D&d) Dungeons & Dragons Fantasy Roleplaying Game: An Essential D&d Starter (4th Edition D&d)
Wizards RPG Team

* Dungeon Master's Kit: An Essential 4th Edtion D&d Kit (4th Edition D&d) (Dungeons & Dragons) Dungeon Master's Kit: An Essential 4th Edtion D&d Kit (4th Edition D&d) (Dungeons & Dragons)
Wizards RPG Team

Sellaista tuli tilattua tällä kertaa. Olen varmaan hyvä asiakas. Maksan kuukausimaksua D&D Insideristä ja tilaan kirjoja, joissa kerrotaan samat säännöt jotka minulla on jo sekä saatavissa online että olemassa olevissa kirjoissa. Odotan näitä innolla.

Pieni huomio säännöistä

Meidän pelissä on virheellisesti tehty pelaajan/ökkömökelön start of your turnissa ensin ongoing damagen otto, sen jälkeen saving throwt. Luettuani pitkästä aikaa pelaajan kirjaa, totesin ettei se mene näin. Saving throwt tehdään vasta end of your turnissa. Tällä ei ole merkitystä ongoing damagen kannalta, mutta sillä voi olla merkitystä muiden vaikutusten kannalta.

Koitetaan muistaa.

Hiukan analyysiä...

Kampanja on nyt kolmen pelisession jälkeen pyörähtänyt käyntiin. Meillä on neljän hengen mukavan monipuolinen porukka ja hyvä henki touhussa. Yritän kertoa tässä omista näkökohdistani mikä on mennyt hyvin ja missä on petrattavaa.

Petrattavaa?

Sharn
Omalta kohdaltani Sharn on ollut erittäin hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet tarjoava suurkaupunki, joka on kuitenkin hiukan vielä hakusessa johtuen sen laajasta mittakaavasta. Eli paljon potentiaalia on olemassa, mutta en tunne sitä vielä riittävän hyvin, jotta osaisin sitä improvisoidessa hyödyntää. Tähän lääkkeenä on lukeminen ja pohdiskelu.

Säännöt
Sama pätee myös pelin sääntöihin, mutta siinä nojaudun enemmän pelaajien apuun. Eli annan heidän tarkastaa tiettyjä kohtia sääntökirjoista jolloin minä pystyn keskittymään enemmän juonen kuljettamiseen.

Pelinjohtaminen
Itse peleissä on pelinjohtamisellisesti ollut sekä hyviä että huonoja hetkiä. Kolmannen session jälkipohdinnassa en ollut erityisen tyytyväinen itseeni. Mielestäni toin Lendarin korkeintaan keskinkertaisesti peliin vaikka olin sitä suunnitellut. Pelkkä suunnittelu ei riittänyt, dramatiikkaa olisi voinut lisätä.  Sama pätee taisteluihin, tarinankerronnallisia elementtejä pitäisi lisätä taisteluun vieläkin enemmän. Tein suoranaisia virheitä kun viittasin erilaisiin ököihin erilaisina kolikkoina mitä taistelukartalla oli.

Mitä hyvää?

Pelaajat
Osallistuvat pelaajat, jotka ovat valmiita näkemään vaivaa hahmojen eteen. Hahmot ovat pitkälle luotuja pelaajien toimesta. Monet ovat kirjoittaneet tähän blogiinkin tulevia juttuja, joista osa on julkaistu - osa vielä odottaa hetken. Keskittyminen on oikein hyvällä tasolla.

Pelikertojen säännöllisyys
Olemme pelanneet kerran kahdessa viikossa, joko tiistaina tai keskiviikkona. Säännöllisyys on toiminut. Se ettei peliä ole joka viikko auttaa minua. Jos pelaisimme useammin valmistelutyötä olisi liikaa. Nyt ehdin ja jaksan näkemään sen vaivan mitä pelin valmistelu vaatii.

Rento ote sääntöihin
Pelijärjestelmä on meille kaikille uusi. Kolmelta löytyy kokemusta D&D:n aikaisemmista editioista, mutta neljäs laitos on tulossa hyvää vauhtia tutuksi.

Seikkailut
Olen helpottanut omaa toimintaani nojautumalla valmisseikkailuihin. Se on ollut hyvä lähtökohta ja toiminut tähän asti hyvin. Valmisseikkailuja on maustettu pelaajahahmojen taustaan ja "suureen juoneen" pohjautuvilla yksityiskohdilla.

Hahmojen taustaoptioista

D&D 4. laitoksen Player's Handbook 2 tuo käsitteen Backgrounds optioksi hahmonluonnin yhteyteen. Pelimekaniikan kannalta sillä ei ole suurta merkitystä, mutta tarinan ja hahmon syvyyden kannalta sitäkin enemmän. Taustoja voi valita yhden tai useamman, tai siis olla valitsematta. Taustoja on erilaisia ja ne mitä kirjasta löytyy tarjoaa pelkän pohjan jonka varaan voi lähteä kehittämään ja kuvailemaan tarkemmin. Eberron Player's Guide laajentaa valikoimaa edelleen. Kaikki nämä pieniä ideoita, jotka elävöittävät hahmoa luoden ehkä hiukan mysteeriä tai miksei jotain hyvin arkista osaksi hahmon tarinaa.

Dungeon Master Guide 2 kirjoittaa samasta aihepiiristä hiukan eri nimellä. Se puhuu asiasta nimellä Roleplaying Hooks. Ajattelin ottaa käyttöön tämän Stephen Radney-MacFarlandin idean The Souls Lost -kampanjaan yhdessä. Yllä mainittu Backgroud sääntö on myös käytössä.

Koukku on se, että pelaaja saa halutessaan valita yhden koukuista osaksi hahmon taustaa.  Seuraavassa on ensimmäinen niistä.

Mysterious Mark
Prerequisites: Elf, any aberrant dragonmark feat.
The character, an elf,  has an aberrant dragonmark in partially visible part of his or her body (neck, for example). The character suspects that the mark is not normal. The aberrant dragonmarks never are, but this one sometimes seems very vivid and and its markings change from time to time. Since character's birth the mark has been a well kept secret. The character does not know the identity of his father.

Lisään uusia koukkuja kirjoitetaan tägin koukut alle lähipäivinä.

Ja niin se alkaa

Olen aloittamassa uutta kampanjaa pitkästä aikaa Kuopiossa. Tulossa on synkkää, mutta toivottavasti tarinankerronnallisesti viihdyttävää noir fantasiaa Sharnin tuhansien tornien ja kadotettujen sielujen kaupungista ja lähitienoilta.

Kampanjan juoni on vielä avoin, vetäen inspiraationsa ja suurimmat juonen käänteensä pelaajahahmojen taustoista, Eberronin maailmasta sekä soveliaaksi katsotuista valmisseikkailusovituksista. Valmisseikkailuista on tällä hetkellä todennäköisesti mukana The Seekers of Ashen Crown ja ainakin joitain Dungeon Delvejä sovitettuna. Maailma antaa erittäin runsaasti tarinalle taustaa ja sisältöäkin, tämä onkin syy miksi se on valittu. Sen mukana sitten tulee myös mukavan letkeä D&D.

Sääntöinä Dungeons & Dragons 4. laitosta siten, että kaikki muut säännöt paitsi Forgotten Realms ja Dark Sun maailmojen tuomat säännöt ovat käytössä. Käytetään siis D&D Insideriä. Kirjoina minulta löytyy mm. Eberron Player’s Guide ja Player’s Handbook 1 - 3, joten pelaajilla ei tarvitse olla välttämättä mitään kirjoja, etenkin kun Character Builder printtaa kaikki hahmolla olevat powerit kuvauksineen hahmolomakkeen loppuun.

Tärkein sääntö kuitenkin on että tarina on tärkeämpi kuin säännöt. Pelin aikana nautittavat naksut, sipsit ja namut pitää myös olla hyviä.

Tilaa on pelissä vielä on, eli jos on kiinnostusta kokeilla niin ota yhteyttä minuun sähköpostitse opaxff@gmail.com