Näytetään tekstit, joissa on tunniste Snaggan polku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Snaggan polku. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Snaggan polku: Rhukaan Draal

Snagga ei ollut missään, ei edes Sharnissa, kokenut sellaista hajujen, makujen, äänien ja värien sekamelskaa kuin nyt Rhukaan Draalissa. Tuo kaupunki oli enemmän kuin mitä hän oli ikinä odottanut. Yleiskielellä sen nimi oli sananmukaisesti kruunukaupunki, ja se oli hiisikulttuurin merkittävin keskittymä tähän maailman aikaan. 

Rhukaan Draalin arkkitehtuuri, jos tällaista sanaa nyt pystyy käyttämään, oli sekamelska vankkaa kiveä, kierrätettyä puuta ja savea sekä telttoja. Sen asukkaista valtaosa kuului johonkin kolmesta hiisien roduista. Tässä kaupungissa näki pienen golin'darin kiistelevän valtavan ja karvaisen guul'darin kanssa viinipullon hinnasta, sekä mahtavan ghaal'dar sotaherran kävelevän kadulla käsi rennosti ja ylpeästi miekan kahvalla kaikkien vähempien antaessa tälle tietä.

Se oli kaupunki jossa Snagga oli välittömästi kuin kotonaan. Hän kulki bazaarista bazaariin ja majatalosta toiseen niiden päivien ja öiden aikana jotka hän vietti tuossa kaupungissa. Hän kyseli ja näytti muinaista Dakhaan-torvea, esinettä jonka uskoi olevan lahja vanhemmiltaan. Ja hän kuuli tarinoita ja lauluja joista osa oli varmasti virheellisiä ja valheellisia, mutta ehkäpä jossakin niistä oli kylliksi totuutta, jotain mitä seurata.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Snaggan polku

Nimeni on As'huug Trutaah Sna'goosh ja se on kuin merkityksetön mantra, jota hoen yhä uudestaan etten sitä unohtaisi. Muistan paremmin aiemman nimeni, joka oli Snagga, ja sen myötä muistan myös ne tapahtumat, jotka tapahtuivat ennen kuin saavuin tähän syvinpien varjojen maahan.


Vaikka vaellan varjojen maassa, polkuni on kirkkaasti valaistu, koska edessäni siintää majakka jota tämän maan asukkaat eivät näe. Se tuo mieleeni sotataotun nimeltä Rautasilmä, joka oli ystäväni. Ennen kuin kävelen polkuni loppuun, ja se, mikä minusta on jäljellä, yhtyy viimein valoon, kirjoitan muistelmani tässä viimeisessä kaupungissa jonka muureja vartioivat korpit.

Tapasin Rautasilmän ennen kuin tapasin muut. Tapasin Avvilin, jonka veri huutaa valjastettua barbaarista vihaa. Heidät tapasin ennen kuin tapasin Lendarin, jonka myös muistan ystävänäni, kaikesta huolimatta ja kaikesta johtuen. Mutta minulle tärkein oli se kun tapasin Unolmon, jonka palvelija minä olin.