Yläkaupungin tornihuoneisto oli yleellinen minkä tahansa kulttuurin mittapuun mukaan. Lohikäärmesyntyinen komentaja Berthax Xinair astui sisään jämäkästi luvan saatuaan. Hän marssi kultaisen virkistäytymiskulhon ääressä kasvojaan pesevän haltianaisen lähelle, jättäen kuitenkin kunnioittavan etäisyyden, ja laski toisen haarniskoidun polvensa ja valtavan miekkansa lattialle.
"Milady. Vartionne on asemissa." hän sanoi ääni särähtäen vanhan kurkkuvamman takia.
Nainen kääntyi katsomaan komentajaa ja hymyili lempeästi. "Toivottavasti sinun ja kohorttisi matka sujui yhtä mukavasti kuin minun", hän virkkoi pehmeästi. "Huoneisto on erinomainen. Kiitos."
Komentaja nyökkäsi. Hänen sydämmensä täyttyi ylpeydestä. "Milady, mitä käskette?"
Nainen tarkasteli hetken märkiä kämmeniään, ennen kuin pyyhki ne ja kasvonsa huolellisesti pellavapyyhkeellä.
"Järjestä minulle audienssi Sivisin huoneen enklaaviin. Ennustuksen tapahtumat ovat jo liikkeellä, merkkien mukaan neljä ovat nyt yhdessä."
"Milady, minä...", Berthaxin ääni värisi yllättävän tunnekuohun vallassa. "Minä silvon heidät palasiksi, he eivät tuota teille vaaraa!"
"Voi Berthax", nainen virkkoi lempeästi. "Sinä olet joskus niin naiivi. Ennustuksissa asiat ovat harvoin sitä miltä ne näyttävät".
"Ja nyt, se audienssi..." hän jatkoi terävämmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti