Tässä Lendarille lyhyt kuvaus, epämääräisenä aikana epämääräisessä tavernassa ja epämääräisessä seurassa.
Lendar Villiruusu
Istut tavernassa, lähellä tulisijaa ja naukatessasi olutta annat katseesi harhailla ympäri meluista ja savuisen hämärää tavernaa, palaten kuitenkin takaisin omaan pöytään tai oikeammin kuohuvan tuoppisin taakse, vastapäätäsi istuvaan kookkaaseen ja kauniiseen, kuluneisiin nahkapanssariin ja ketjuun pukeutuneeseen goljattinaiseen, punertavat avoimet hiukset ja vaalea, tatuoitu ja hiukan laikukas iho paljastuen panssarin alta.. Tämä näyttää keskittyneen tavernan tapahtumiin, joten rykäiset hiukan ja heti perään hiukan kovemmin jonka jälkeen kysyt jälleen kerran edessäsi olevalta Lendarilta tämän taustasta. Lendarin kookkaat kädet puristuivat hetkessä aseen kahvalle, rentoutuen heti. Lendar kääntää tuiman katseensa sinuun ja nyökkää, rauhoituttuaan hiukan ensin. Lyhyt siemaus tuopista ja hymyillen julmasti Lendar aloittaa, hänen äänensä on selkeä ja kuuluva huolimatta tavernan melusta, äänestä kuultaa läpi lyhyen elämän tuoma kokemus, ollen samaan aikaan sekä suloisen hunajainen mutta kuitenkin kylmä ja kova.
- Kyllä, kyllä. Olethan sinä oikeassa. Ehkä on aika raottaa minua ja taustaani verhoavaa mysteeriä. Me olemme kuitenkin nähneet, tehneet ja kokeneet kaikenlaisia asioita, sellaisiakin joista toiset eivät ole edes osanneet uneksia tai kuvitella. Olemme olleet lähellä kuolemaa.
Lendarin ilme jähmettyy hänen jatkaessaan.
- Sen voin sanoa, että kerran olin nuori tyttö, täynnänsä tanssia, naurua ja iloa ja minulla oli rakastava perhe mutta nyt se kaikki on mennyttä. Se kaikki on poissa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti