Lendar "Villi Ruusu" Nual

Lendar Nual on kotoisin Cyrestä, niiltä osin kuin hän itse tietään asiasta.

Kuvausta:
Lendar oli pitkä ja vahva - melkein miesmäinen. Hänellä oli pitkät, punertavat takkuiset hiukset. Hänen silmänsä olivat tummat ja syvällä paksujen, tummien kulmakarvojen varjostamissa kuopissaan. Hänen haarniskan peittoamasta vartalostaan oli vaikea sanoa mitään, siinä ei loppujen lopuksi ollut mitään miesmäistä hän oli vain lihaksikas ja kookas naiseksi - mitä muuta goljattien rodun edustajalta voiskaan odottaa mutta kaiken kaikkiaan hän oli oikein hyvin muodostunut ja sopusuhtainen, näyttävä nuori nainen.

Taustaa:
Hänen kasvattiperheensä, kuten kerran paljastui, oli alkujaan Cyren valtakunnasta lähtöisin mutta he olivat muuttaneet pois Cyrestä, jo vuosia ennen Cyren tuhoa, Karrathiin. Siellä Lendarin isä toimi nahkurina. Karrathissa Lendar sitten eli suojattua elämää ja kasvoi nuoresta nätistä tytöstä kauniiksi nuoreksi naisenaluksi, vaikkakin melkoiseksi poikatytöksi. Lendarilla on kaksi nuorempaa ja yksi vanhempi veli joiden kanssa kasvaessa hänestä tuli kuitenkin melkoinen poikatyttö ja oli jatkuvasti kolmen veljeksen mukana ryminöissä mukana, eikä hän itse osannut sanoa juurikaan eroa tai syytä, hän oli tyttö, kyllä mutta hän ei nähnyt sinäsä. Vaikka hän oli tyttö, hän oli voimakasrakenteinen ja kestävä eikä veljistä ollut enää pitkään aikaan hänelle vastusta mutta se johtui varmaan siitä että Lendar oli goljatti kun vanhemmat ja veljet olivat ihmisiä. Perheessä ei eroa siitä tuotu esille, vanhemmiten se kyllä alkoi selkeästi näkyä mutta vanhemmat selvittivät asiaa. Lendar oli ottotyttö, he olivat luvanneet hänen vanhemmilleen suojelle häntä ja ottaneet mukaansa mutta he rakastivat häntä ihan yhtälailla. Lendar oli heidän tyttärensä jota he eivät olleet kyenneet saamaan. Vaikka Lendar tosiaankin muuttui ja kehittyi
näyttävännäköiseksi goljattitytöksi hän piti itseään perheenjäsenenä.

Sitten myöhemmin kauhu iski.


Leandar siepattiin ja ryöstettiin, hänen ollessaan vain 15-vuotias.

... lisää vielä jotakin...